Pesuainepullon kierrättäminen

Saimme kierrätettäväksemme nestemäisen pyykinpesuainepullon, jollainen kuvassa. Menimme kierrätyspisteelle ja etsimme astian, jonne esine meidän mielestämme kuuluu:

Muita esineitä, joita kyseiseen astiaan voi laittaa, voisivat esimerkiksi olla: jugurttipurkit, mehupullot, ruokien muovipakkaukset, voirasiat ym.

HUOM! Pullot, joissa pantti, tulee viedä pullonkeräykseen, vaikka ne muovia ovatkin :–)

Luentopäiväkirja 2

Lukiessani muiden opiskelijoiden blogeja aiheesta, jota itsekin edellisessä kirjoituksessani käsittelin, tulin huomanneeksi paljon samoja ajatuksia kuin itsellänikin on. Tavallaan ajatellaan teknologian olevan mahdollisuus, mutta epäluulon verho varjostaa hyvin monen ajatuksia.

Päällimmäisenä mieleeni on jäänyt Antin blogikirjoitus, joka oli teknologiaa kohtaan epäilemättä negatiivissävytteinen. Tekstiä lukiessani aloin itsekin pohtia teknologiaa varsin kriittiseltä kannalta, vaikka en samaa mieltä aivan kaikesta hänen kanssaan olekaan. On esimerkiksi totta, että kaiken maailman laitteet osaavat kyllä viedä aikaa ja vaivaa, mutta moitteettomasti toimiessaan vaikkapa dokumenttikamera on mielestäni äärimmäisen loistava keksintö.

Täytyy kuitenkin sanoa, ettei kaikkea mahdollista teknologiaa tulisi koulunkaan kentälle sysätä, eikä varsinkaan korvata perinteisiä menetelmiä niillä. On osattava yhdistää uudet tavat vanhoihin, sillä kuten jo aikaisemmin mainitsit, ei edessä ole muuta kuin sekasorto, jos ainoana luokkahuoneen opetusvälineenä on sähköisesti toimivat laitteet.

Ei ole myöskään hyvä tehdä lapsista konemaisia,  elämänsä suuntaa Internetistä etsiviä nukkeja. Terhi kirjoittaa blogissaan, että jos antaa teknologian viedä pikkusormen sijasta koko käden, ollaan pian astumassa kohti täysrobotisoitua koulunkäyntiä. Jo nyt ollaan antamassa teknologialle valtavasti tilaa, en osaa edes kuvitella mitä maailma olisi tulevaisuudessa, jos annetaan kaikelle tietotekniikalle mahdollisuus.

Tietotekniikan oikeaoppinen hyödyntäminen hyvän maun rajoissa voi kuitenkin tuoda koulun kentälle myös valoa. Vappu kirjoittaa blogissaan, kuinka hänelle on luentojen edetessä avautunut teknologian olevan yksi lapsilähtöisen opetuksen edistäjistä. Oppilaan itsensä tarpeista nouseva opetus lienee yksi suurimmista saavutuksista, johon ollaan viime vuosikymmenien kuluessa päädytty. On myönnettävä, että vinhaa vauhtia teknologisoituva  maailma siivittää lasten elämää sellaisessa mittakaavassa, että tietotekniikan avulla tuettu opetus on varmastikin yksi mitä parhaista lapsilähtöisen opetuksen keinoista.

Aivan kaikkialla ei kuitenkaan teknologian hyödyntäminen opetuksessa samalla tavalla toteudu. Pienemmät koulut laahaavat perässä ja suuremmilla kouluilla on resursseja vaikka minkämoisiin vempeleisiin. Annan mielestä olisi tärkeää että teknologian hyödyntäminen olisi tasapuolista kaikille. Siksi minunkin mielestäni tulisikin lähestyä tieto- ja viestintätekniikkaa rauhallisesti ja sillä periaatteella, että jokaisella oppilaalla olisi mahdollisuus tutustua uusiin opetusmenetelmiin vertaistensa kanssa samanaikaisesti, vaikka se utopiaa onkin.

-Hilla-